Mopin palsta - Keskustelua vanhoillislestadiolaisuudesta

[Pölyttynyt1]

Hoitokokoukset palasivat
_________________
Lauluntekijän sanoin:
Käymään vain tänne tullaan, eikä olemaan!

[Marsupilami]

[Jemima]

Massahoitokokoukset eivät ole vielä ainakaan palanneet. Yksittäisiä, yhden ihmisen asioita käsitteleviä hoitokokouksia on ollut 70-luvulta saakka. Jotkut ovat ylettyneet jopa koko seurakunnan käsiteltäväksi asti.

Mutta tiheentymään päin hoidot ovat viime vuosina olleet, joskaan ne eivät ihan vastaa 70-luvun meininkiä, jossa kuka tahansa saattoi milloin milläkin perusteella joutua julkiseen kuulusteluun, sekä höykkyytettäväksi ja nöyryytettäväksi.

Tahtoo siis sanoa, että missään vaiheessa hoitomentaliteetista ei olla luovuttu. Mutta netin takia porukkaa ei voida laittaa ruotuun 70-luvun tapaan. Vaikka mistäpä sen tietää, jos se tapahtuukin...?

Nykyiset hoidot tapahtuvat pienemmässä piirissä, eikä varsinaisia sitomisia tapahdu entiseen malliin. Erimielisiä, kristisoijia ja epäilyttäviä vain karsastetaan ja vältellään olemasta kanssakäymisissä. Myös huolipuheita levitetään tällaisista henkilöistä ja jopa valheita.

[teepee]

Jemiman ajatusta jatkan. Noin minäkin asian näen. Ei todellakaan ole käynnissä mitään hoitokokousten aaltoa. Yksittäisiä keskusteluja on käyty ja tiedän itse viimeisen 10 vuoden ajalta koko valtakunnasta 2 kokousta, joita voisi kai pitää varsinaisina hoitokouksina. Todennäköisesti niitä on ollut jonkin verran enemmänkin, mutta mitään kokousrumbaa ei todellakaan ole käynnissä.

Mielestäni asiassa on kaksi puolta. Toisaalta näiden palstojenkin (kuten tämänkin palstan) yksi keskeisimmistä teemoista on ollut liikkeen sisäisen keskustelun puuttuminen ja sen lisääminen. Nyt tämä asia on selvästi tapahtunut. Teologiasta ja uskosta puhutaan enemmän kuin vuosikymmeniin. Iso osa tätä keskustelua on aivan epäformaalia, mutta on tämä nähtävissä myös seurakuntailloissa, johtokunnissa, vuosikokouksissa, puhujainkokouksissa jne. Kun puhutaan opista ja siihen liittyvistä epäselvyyksistä/erimielisyyksistä liikutaan herkällä alueella, jossa joko todellisuudessa tai ainakin jonkun kokemana saattavat keskustelu, sielunhoito ja hoitokokous sekoittua. Mutta tämä on mielestäni (ikävä kyllä) väistämätöntä, kun tämän tyyppinen keskustelu todella on alkamassa. Silti on parempi, että puhutaan - lopultakin. Vain niin asiat selviävät.

Toinen puoli on hengellinen väkivalta. Tiedän ainakin pari tapausta, joissa yksittäiset ihmiset ovat joutuneet epäreilun ja väkivaltaiseksi tulkittavan painostuksen kohteeksi. Tällaiset tapaukset ovat yksiselitteisesti väärin ja yksikin sellainen on mielestäni liikaa.

Luin ja katsoin tuon tutkijan haastattelun ja siitä tehtyjä lehtiartikkeleita. Tutkijan tekemät johtopäätökset siitä, mitä liikkeessä tulee tapahtumaan ovat mielstäni pitkälle vietyjä ja spekulatiivisia. Itse en uskaltaisi esittää niin varmaa arviota siitä, mihin asia kehittyy, kuin mitä hän esitti.
_________________
Vīta est tempus optimum hominis

[Hannes]

[teepee]

Hannes, tarkoitan sitä, että historia ei aina välttämättä toista itseään. Moni asia on muuttunut sitten 30-, 60- ja 70-lukujen. Erityisesti sosiaalinen media ja ihmisten heterogeenistyminen ovat tehneet sen, että näitä asioita ei voi enää hoitaa siionin sisäisinä asioina, kuten vielä 70-luvulla voitiin.

Luulenpa, että tässä asiassa tulevaisuuden ennustaminen on erityisen vaikeaa, kuten se yleensäkin tuppaa olemaan.
_________________
Vīta est tempus optimum hominis

[Hannes]

Ymmärrän, mitä tarkoitat. Mutta vaikka "historia ei aina välttämättä toista itseään", kuten itsekin kirjoitat, niin silti väitän, että vl-liikkeessä historia toistaa itseään. Perustelunani pidän sitä, että ennen suviseuroja Päivämiehessä eräs SRK:n johtokunnan jäsen kirjotti koko sivunkokoisessa artikkelissa, puolusteli johtokunnan toimia, mutta kirjoitti silti kohtuullisen nöyrästi, että SRK:ssa voidaan vaihtaa osa tai vaikka koko johtokunta... Mutta kuinkas kävi? Suviseuroissa ääni olikin muuttunut kokonaan toiseksi ja ne, jotka olivat kyseenalaistaneet SRK:n toimia, kuten Hannu Sulila, Johannes Alaranta, jne. saivatkin hurjan ryöpytyksen niskaansa.

Väitän, että SRK:n johto takertuu valtaansa ja on jo se tehnyt ja aloittaa hurjan hoitokokousrumban. Mihin se johtaa, voi vain arvata. Väitän, että suurin osa tyytyy siihen, että äänekkäimmät kritiikin esittäjät "sidotaan" toinen toistaan valheellisimmin tavoin ja erotetaan ilman, että kukaan heitä rohkenee puolustaa. Pelko "sidotuksi" joutumisesta on suuri. Mieti itse, mitä se merkitsee? Elämänikäistä vl- liikkeeseen kuuluvista lähiomaisista, sukulaisista, ystävistä ja tuttavista erottamista.

SRK:n ja eräiden rauhanyhdistysten kelvottomasta johdosta pääsee eroon vain se kokonaan vaihtamalla. Jollei näitä raatelevia susia kyetä erottamaan, niin kristittyjen raatelu vain jatkuu. Raatelun jatkumista en totisesti toivo. Ainoa toiveeni on koko kelvottoman henkilöstön vaihtaminen.

[Marsupilami]