Mopin palsta - Keskustelua vanhoillislestadiolaisuudesta

[Naomi]

TOINEN PYYNT?

Tulkoon sinun valtakuntasi

T?m? rukous, kuten toisetkin pyynn?t, vaikuttaa kaksi asiaa: se alentaa ja ylent?? meid?t. Se alentaa siten, ett? se pakottaa meit? omalla suullamme tunnustamaan suuren, valitettavan kurjuutemme. Se ylent?? taas osoittamalla meille, miten meid?n on menetelt?v?, kun meid?t on alennettu. Jokaisella Jumalan sanalla on ominaisuus, ett? se pel?stytt?? ja lohduttaa, ly? ja parantaa, s?rkee ja rakentaa, tempaisee irti ja istuttaa uudelleen, alentaa ja ylent??.

Ensimm?iseksi

T?m? pyynt? n?yryytt?? meit? siten, ett? tunnustamme julkisesti, ett? Jumalan valtakunta ei ole viel? tullut luoksemme. T?m? pyynt? on, mik?li sit? ajatellaan vakavasti ja rukoillaan syv?sti, kauhistuttava. Se murehduttaa ja huolestuttaa syyst?kin jokaisen syd?men. Sill? siit? seuraa, ett? olemme hyl?ttyin?, kurjuudessa ja julmien vihollisten keskell?, vailla rakkaimman is?mme maata.

T?h?n sis?ltyy sitten kaksi pahaa ja valitettavaa vahinkoa. Ensimm?iseksi se, ett? Jumalalta, Is?lt?mme, on riistetty h?nen valtakuntansa meiss? ja lis?ksi se, ett? yksin me est?mme h?nt? harjoittamasta valtaansa ja nime?ns?; h?nt?, joka on ja jonka tulee olla kaiken herra. T?m? koituu h?nelle yht? paljon h?pe?ksi kuin se, ett? h?n olisi herra ilman maata; n?in h?nen nimityksens? "kaikkivaltias" tulisi ik??n kuin pilkaksi meiss?. T?m?n t?ytyy ep?ilem?tt? tuottaa kipua kaikille niille, jotka rakastavat Jumalaa ja toivovat h?nelle hyv??. Lis?ksi on kauheaa, ett? me olemme niit?, jotka supistavat ja ehk?isev?t Jumalan valtakuntaa ja jotka h?n voisi oikeutetusti tuomita valtakuntansa vihollisina ja ry?st?jin?, mik?li h?n tahtoisi tuomita ankaruutensa mukaan.

Toinen vahinko on meid?n puolellamme: me lojumme vankeina kurjuudessa ja vieraassa maassa mahtavien vihollisten keskell?. Sill? olisi kauheaa ja surkeaa, jos ajallisen ruhtinaan lapsien tai kokonaisen maan t?ytyisi kest?? turkkilaisten vankeina paljon h?pe?? ja k?rsimyst? ja lopulta mit? kauhein kuolema. Kuinka paljon enemm?n onkaan syyt? surkeasti valittaa, ett? meid?n on oltava pahojen henkien keskell? t?ss? kurjuudessa ja odotettava joka hetki kaikenlaisia sielun ja ruumiin vaaroja sek? lopuksi my?s iankaikkista kuolemaa. N?in meill? on syyt? pel?t? omaa el?m??mme enemm?n kuin sataa kuolemaa, jos tarkastelemme sit? oikein.

Toiseksi

Kun sellainen tutkistelu on alentanut meid?t ja avannut meille viheli?isyytemme, seuraa sitten lohdutus yst?v?llisen mestarimme ja herramme Kristuksen opettaessa, ett? meid?n tulee rukoilla ja ik?v?id? p??semist? pois kurjuudestamme ja ett? meid?n ei pid? joutua ep?toivoon. Sill? niille, jotka tunnustavat est?v?ns? Jumalan valtakuntaa ja valittaen anovat, ett? se kuitenkin tulisi, heille Jumala lukee heid?n k?rsimyksens? ja rukouksensa t?hden hyv?ksi sen, mit? h?n muuten oikeudenmukaisesti rankaisisi. Mutta r?yhke?t henget, jotka v?h?t v?litt?v?t, miss? Jumalan valtakunta viipyy ja jotka eiv?t syd?mest??n rukoile sen tulemista, Jumala totisesti tuomitsee ankaruutensa mukaan tyrannien ja h?nen valtakuntansa tuhoajien kanssa.

Koska jokaisen on rukoiltava t?t? rukousta, seuraa, ettei kukaan ole viaton Jumalan valtakunnan kohtaloon. T?m?n ymm?rt?miseksi on tiedett?v?, ett? on olemassa kaksi valtakuntaa.

Ensimm?inen valtakunta

on perkeleen valtakunta. H?nt? Herra nimitt?? evankeliumissa t?m?n maailman ruhtinaaksi tai kuninkaaksi. Se on synnin ja tottelemattomuuden valtakunta. Sen t?ytyy olla hurskaille suuri kurjuus ja vankila, niin kuin sit? kuvaa Israelin lasten muinoinen oleskelu Egyptiss?, jossa heid?n t?ytyi rakentaa tuota maata paljolla ty?ll? ja tuskalla saamatta kuitenkaan ty?st??n mit??n - paitsi ett? heid?t ajateltiin t?ll? ty?ll? tapettavan. Samoin h?nen, joka alamaisesti palvelee perkelett? synniss?, t?ytyy k?rsi? paljon, erityisesti omassatunnossa, eik? h?n lopulta kuitenkaan ansaitse muuta kuin iankaikkisen kuoleman. Nyt olemme kaikki t?ss? valtakunnassa niin kauan kuin Jumalan valtakunta tulee, kuitenkin tietyin eroin.

Hurskaat ovat nimitt?in sill? tavoin perkeleen valtakunnassa, ett? he p?ivitt?in taistelevat syntien kanssa ja tekev?t lujasti vastarintaa lihan himoa, maailman houkutusta ja paholaisen kuiskutuksia vastaan. Sill? kuinka hurskaita tahansa olemmekin, niin paha himo on kuitenkin aina kanssahallitsija meiss? ja tahtoisi mielell??n hallita yksin ja saada yliotteen. Niin siis taistelee Jumalan valtakunta paholaisen valtakunnan kanssa lakkaamatta; ja hurskaat kest?v?t ja tulevat autuaiksi sen vuoksi, ett? he taistelevat omassa itsess??n perkeleen valtakuntaa vastaan enent??kseen Jumalan valtakuntaa. He ovat niit?, jotka rukoilevat t?t? rukousta sanoin, syd?min ja teoin. Niinp? pyh? apostoli Paavali sanoo, ettemme saa sallia synnin hallita ruumiissamme, niin ett? noudatamme sen himoja. H?n sanoo ik??nkuin tarkoittaen: te tosin tunnette ja teill? on pahoja himoja, rakkautta ja taipumusta vihaan, ahneuteen, ep?puhtauteen ja muuhun sellaiseen, mik? tahtoo vet?? teid?t paholaisen valtakuntaan, so. synteihin, sill? t?st? valtakunnasta ne tulevat ja ovat itsekin synti?. Teid?n ei kuitenkaan pid? seurata niit?, vaan taistella vastaan ja pakottaa ja tukahduttaa n?it? vanhan paholaisen valtakunnan j?lkeens? j?tt?mi? pettureita, niin kuin Israelin lapset tekiv?t jebusilaisille ja amorilaisille. N?in te voitte enent?? Jumalan valtakuntaa (joka on todellinen luvattu maa) teiss?.

Toiset taas ovat perkeleen valtakunnassa siten, ett? he nauttivat siit? ja noudattavat kaikkia lihan, maailman ja perkeleen himoja. He my?s tahtoisivat j??d? ainaiseksi sinne, mik?li vain voisivat. He raivaavat tilaa perkeleelle ja v?hent?v?t, jopa h?vitt?v?t Jumalan valtakuntaa. Sen t?hden he ker??v?t tavaroita, rakentavat loisteliaasti ja etsiv?t kaikkea, mit? maailma voi antaa, aivan kuin he haluaisivat j??d? ikuisesti t?nne eiv?tk? ajattele, ettei meill? ole pysyv?? kaupunkia j??d?ksemme, kuten Paavali sanoo. T?llaiset ihmiset rukoilevat t?t? rukousta suullaan, mutta syd?mell??n ne sit? vastustavat ja ovat kuin lyijyisi? urkupillej?, jotka kirkuvat ja huutavat lujaa kirkoissa, mutta joilla kuitenkaan ei ole sen enemp?? sanoja kuin j?rke?k??n; ehk?p? urut ovat t?llaisten laulajien ja rukoilijoiden vertauskuvia ja merkkej?.

Toinen valtakunta

on Jumalan valtakunta: se on vanhurskauden ja totuuden valtakunta. Kristus sanoo siit?: etsik?? ennen kaikkea muuta Jumalan valtakuntaa ja h?nen vanhurskauttaan. Mit? on Jumalan tai h?nen valtakuntansa vanhurskaus? Se tarkoittaa: kun meiss? ei en?? ole mit??n synti?, vaan kaikki j?senemme, voimamme ja valtamme ovat Jumalalle alamaiset ja h?nen k?yt?ss??n, niin ett? voimme sanoa Paavalin kanssa: "Min? el?n, en en?? min?, vaan Kristus el?? minussa." Korinttolaisille Paavali sanoo: "Ette ole itsenne omat, teid?t on ostettu kalliilla aarteella. Kirkastakaa Jumala ja kantakaa h?nt? ruumiissanne" (Vulgata). H?n tarkoittaa: Kristus on ostanut teid?t itsell??n. Siksi teid?n tulee olla h?nen ja antaa h?nen el?? ja hallita itsess?nne. T?m? tapahtuu, kun mik??n synti ei en?? hallitse meiss?, vaan yksin Kristus armoineen. Jumalan valtakunta ei siis ole mit??n muuta kuin rauhaa, itsens?hillitsemist?, n?yryytt?, puhtautta, rakkautta ja kaikenlaisia hyveit? sek? sit?, ettei ole kiukkua, vihaa, katkeruutta, ep?puhtautta eik? mit??n muuta sellaista. Nyt koetelkoon kukin itse??n, havaitseeko h?n olevansa taipuvainen t?h?n tai tuohon, niin h?n saa selville, kummassa valtakunnassa h?n on. Ei kuitenkaan ole ket??n, joka ei l?yt?isi itsest??n viel? jotakin perkeleen valtakunnasta. Siksi h?nen on rukoiltava: "Tulkoon sinun valtakuntasi." Sill? Jumalan valtakunta tosin alkaa ja kasvaa t??ll?, mutta se tulee t?ydelliseksi toisessa el?m?ss?. T?t? on siis lyhyesti sanottuna: "Tulkoon sinun valtakuntasi". Rakas Is?, ?l? salli meid?n el?? kauan t??ll?, jotta valtakuntasi tulisi meiss? t?ydelliseksi ja meid?t lunastettaisiin kokonaan perkeleen valtakunnasta. Tai mik?li n?et hyv?ksi j?tt?? meid?t viel? kauemmaksi aikaa t?h?n kurjuuteen, anna meille armosi, ett? voisimme aloittaa valtakuntasi meiss? ja lakkaamatta enent?? sit? sek? v?hent?? ja h?vitt?? perkeleen valtakuntaa.

Nyt pane merkille.

T?ss? kohdassa esiintyy kaksi suurta erehdyst?.

Ensimm?inen erehdys esiintyy siell?, miss? ihmiset juoksevat sinne t?nne tullakseen hurskaiksi, p??st?kseen Jumalan valtakuntaan ja pelastuakseen. Yksi menee Roomaan, toinen pyh??n Jaakobiin (S. Jago di Compostela), joku rakentaa kappelin, joku taas s??t?? sit?, toinen t?t?. Mutta oikeaan kohtaan he eiv?t tahdo tarttua, se on: ett? he antaisivat itsens? sis?isesti Jumalan omaksi ja h?nen valtakunnakseen. He tekev?t paljon sellaisia ulkonaisia tekoja ja kimmeltelev?t hyvin siev?sti, mutta pysyv?t sis?isesti kuitenkin t?ynn? pahaa vilppi?, kiukkua, vihaa, ylpeytt?, k?rsim?tt?myytt?, ep?puhtautta jne.

Heit? vastaan Kristus puhuu, kun h?nelt? kysyttiin, milloin Jumalan valtakunta tulee: Jumalan valtakunta ei tule ulkonaisissa eleiss? eik? ulkon??ss?. Ottakaa vaarin, Jumalan valtakunta on teiss? sis?isesti, kuten h?n sanoo my?s Matt. 24. luvussa: "Ei voida sanoa: katso, se on t??ll? tai tuolla. Ja jos joku sanoo teille: ?Katso t??ll? on Kristus? tahi: ?Tuolla?, niin ?lk?? uskoko. Sill? v??ri? kristuksia ja profeettoja nousee." Ik??n kuin h?n tahtoisi sanoa: Jos haluatte oppia tuntemaan Jumalan valtakunnan, niin ?lk?? etsik? sit? kaukaa ?lk??k? juosko yli maiden mantereiden. Se on l?hell? sinun luonasi, jos haluat; ei vain luonasi, vaan sinussa. Sill? kukaan ei voi noutaa itsehillint??, n?yryytt?, totuutta, puhtautta eik? muita hyveit? (t?t? on tosi Jumalan valtakunta) maitten ja merien takaa, vaan niiden t?ytyy puhjeta syd?mess?.

T?m?n vuoksi emme rukoilekaan: "Rakas Is?, salli meid?n tulla sinun valtakuntaasi", ik??n kuin meid?n pit?isi juosta sen per?ss?, vaan: "Tulkoon sinun valtakuntasi meid?n luoksemme". Sill? Jumalan armon ja h?nen valtakuntansa kaikkine hyveineen t?ytyy tulla meid?n luoksemme, mik?li aiomme peri? sen, sill? me emme koskaan en?? voi p??st? siihen. Kristuskin on tullut luoksemme taivaasta maan p??lle emmek? me ole nousseet maailmasta h?nen luokseen taivaaseen.

Toinen erehdys ilmenee siin?, ett? monet t?m?n pyynn?n rukoilijoista tuntevat huolta vain siit?, ett? he tulisivat autuaiksi. He eiv?t ymm?rr? Jumalan valtakunnalla mit??n muuta kuin iloa ja nautintoa taivaassa, niin kuin he lihallisesta mielest??n l?htien pelk?st??n osaavat ajatella. Heid?n mielens? pakottaa heit? pelk??m??n helvetti? ja siis etsim??n taivaassa vain omaansa ja omaa etuaan.

He eiv?t tied?, ett? Jumalan valtakunta ei ole mit??n muuta kuin sit?, ett? ollaan t?ynn? hurskautta, itsehillint??, puhtautta, lempeytt?, s?vyisyytt?, hyvyytt? ja kaikkia hyveit? sek? armoja, niin ett? Jumalalla olisi meiss? omansa (tai: olemisensa) ja ett? h?n yksin olisi, el?isi ja hallitsisi meiss?. T?t? on tahdottava yli kaiken ja ensimm?iseksi. Sill? autuaana oleminen merkitsee, ett? Jumala hallitsee meiss? ja ett? me olemme h?nen valtakuntansa. Mutta iloa, nautintoa sek? mit? kaikkea muuta haluttaneenkin ei tarvitse etsi? eik? pyyt?? eik? haluta, sill? se l?ytyy itsest??n ja seuraa Jumalan valtakunnasta. Sill? niin kuin hyv?? viini? ei voida juoda ilman, ett? se tuo itsest??n, etsim?tt? ja mink??n est?m?tt? nautintonsa ja ilonsa, niin paljon ennemmin t?ytyy armon ja hyveiden (Jumalan valtakunnan) tullessa t?ydelliseksi seurata ilon, rauhan, autuuden ja kaiken nautinnon meid?n tekem?tt?mme, luonnollisesti ja mink??n est?m?tt?. Sen t?hden k??nt??kseen pois v??r?n, omaa etua tavoittelevan katseemme Kristus ei k?ske rukoilemaan ja etsim??n valtakunnan seurauksia, vaan itse Jumalan valtakuntaa. Mutta nuo ihmiset etsiv?t ensiksi taaimmaista ja viimeist? eiv?tk? pid? min??n ensimm?ist?, tai he arvostavat sit? vain viimeisen takia. Siksi he eiv?t saa siit? mit??n; he eiv?t tahdo oikealla tavalla edell? k?yv?? ja siksi heid?n osakseen ei tule my?sk??n se, mik? seuraa.
_________________
COPYRIGHT! Kiitos, ettet kopioi tekstejäni omiin tarkoituksiisi. Lainaukset keskustelupalstan ulkopuolelle ainoastaan luvallani.