 |
Mopin palsta - Keskustelua vanhoillislestadiolaisuudesta
Tervetuloa keskustelemaan vanhoillislestadiolaisuudesta, uskosta ja elämästä. Kaikki asiallisesti keskustelevat ovat tervetulleita.
|
| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
Sidottu
Liittynyt: 11 Tam 2009
Viestejä: 626
|
 Lähetetty: Tii Elo 17, 2010 16:02 Viestin aihe: |
 |
|
| pakkula kirjoitti: |
Naisista esilaulajina on keskusteltu vähemmän. Joitakin kymmeniä vuosia sitten oli Jämsän kesäseuroissa eräs kaunisääninen nuori nainen esilaulajana, sen koommin en muista sellaista kohdanneeni. En tiedä onko syynä naisten arkuus tehtävään, tuskin aivan niinkään, vaikka ei se aivan pois suljettua olekaan. On myös mahdollista, että seuroissa mikrofonin lähietäisyydeltä laulettu naisen laulu menee korkealta, etteivät kaikki pidä sitä suuren joukon esilaukuksi sopivana.
|
Olisiko mahdollista, että lestadiolaisuuden patriarkaaliset rakenteet, sekä avoimet että piilotetut, vaikuttavat tässäkin asiassa (esilaulajavalinnat)?
| Lainaus: | | Dubiuksen prosenttiluku on vahvasti ylimitoitettu, ainakin silloin, kun on kyseessä todellinen sydämen kristillisyys, jota Dubius ei käsityksestään päätellen tunteakaan. |
Petitio principii eli suomeksi kehäpäätelmä, varmaan lestadiolaisten yleisimpiä argumentaatiovirheitä.
_________________
Hengellisesti pimeä |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
metsätähti
Liittynyt: 21 Lok 2009
Viestejä: 289
Paikkakunta: Pohjois-Suomi
|
| Lähetetty: Tii Elo 17, 2010 18:49 Viestin aihe: |
|
|
| lyyleri kirjoitti: | | Jos tämmöset edellä useissa viesteissä kuvaillut ja oletetut asiat menevät tärkeimmän edelle, niin sitten menevät monet muutkin !!! Tärkein jää pimentoon !! |
Mie taas ajattelen, että tärkeimmän haluan pitää kirkkaana mielessä, mutta moni tällainen pieni asia mietityttää. Totta kai mie tahon tutustua tähän, mihin olen löytänyt, ja yrittää ymmärtää sen tapoja ja rakenteita.  Meitä on moneksi, toiset tykkäävät pohtia asioita ja miettiä pientenkin asioiden taustaa ja merkitystä. Minulla sattuu nyt olemaan aikaa sellaiseen, kun sairastamisen kanssa vietän aikaa joutilaana. Ei se, että mie näitä pohdin, tarkoita sitä, että tärkeimmän hukkaisin, ei missään tapauksessa! Mie tiiän monet tavat ja asiat pikkuseikoiksi, mutta kun olen ajatteleva, pohtiva, kiinnostunut, kyselevä ja tunteva ihminen, niin minulle on merkitystä näiden pientenkin asioiden tietämisellä. Kyllä mie tiiän, etteivät nämä elämän tärkeimpiä juttuja ole, mutta liekö niiden pohtimisesta mitään haittaakaan? Ei se, että mie kirjoitan tänne näitä enkä vain sitä tärkeintä, tarkoita sitä, ettenkö hoitaisi hengellistä elämääni ja haluaisi pysyä uskomassa. Se vain tapahtuu jossain muualla ja jossain toisten kanssa kuin tällä palstalla ja näkyvissä.
Luotan siihen, että näitä asioita voi vilpittömästi kysellä, miettiä ja ihmetellä - kirkastuvat sitten kun kirkastuvat. Mutta jos niihin osataan vastata, niin paljon parempi se on kuin vain päivitellä - se jälkimmäinen kun ei auta yhtään eteenpäin, viestittää vain, että ei saa kysyä ja keskustella, pitää olla hiljaa. Mie tahon luottaa siihen, että kysyä voi ja keskustella voi, siinä ei mene mitään rikki. Ja se joka tietää paremmin, voi avata asiaa selvemmäksi sille, joka ihmettelee. Niinhän? On ehkä vaikea tavoittaa sitä, miltä kaikki näyttää sille, joka on ollut vajaan vuoden uskomassa, ilman suvun tai perheen ainutta uskovaista, jos itse on elänyt siinä kulttuurissa kauan ja puoli sukua myös. Siksikin mie ihmettelen montaa asiaa - opettelen. Kysymällä viisastuu, sanovathan nuo viisaat yleensä, ettei tyhmiä kysymyksiä olekaan ja että kaikkea voi kysyä. Opin hiljakseen asioita, kun kysyn ja saan vastauksia. Hiljaa ihmetellen tulee helpommin vääriä tulkintoja. Ja vilkkaana ja avoimena ihmisenä mie en osaa pitää näitä sisälläni enkä edes tiiä, miksi pitäisi - eikö ole parempi, että mie kysyn siitä, mikä on minulle epäselvää?
Mutta jottei nyt tulisi ihmettelyjä siitä tärkeimmästä, niin mie olen uskomassa, minulle elämän tärkein asia on se, että Kristuksen nimessä ja veressä saan syntini anteeksi ja olen matkalla taivaaseen. Saan elää Jumalan lapsena ja olen siitä kiitollinen. Armo ja anteeksiantamus kannattelevat, Jumalan johdatus vie eteenpäin, Pyhä Henki kirkastaa Kristusta seurakunnassaan. Siinä tahdon pysyä - yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.
edit: olennaisen lihavointi. 
_________________
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275
Viimeinen muokkaaja, metsätähti pvm Tii Elo 17, 2010 22:35, muokattu 1 kertaa |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
metsätähti
Liittynyt: 21 Lok 2009
Viestejä: 289
Paikkakunta: Pohjois-Suomi
|
| Lähetetty: Tii Elo 17, 2010 19:00 Viestin aihe: |
|
|
| pakkula kirjoitti: | | metsätähti kirjoitti: | | Onko muuten joku teologinen logiikka, vakiintunut tapa vai mikä syynä siihen, että esilaulaja on aina mies, säestäjä voi olla nainen taikka mies? Samoin kuin että kolehdin kantamisessakin on aina vain miehiä. (Se kun sentään olis homma, johon miekin pystyisin. Confused) |
Kolehdin kannossa se taitaa olla vakiintunut tapa, tosin on ollut poikkeuksia siinäkin. Meidän pienellä yhdistyksellä kolehdin kantaminen on ollut yleensä seuraisännän tehtävänä, halutessaan hän voi pyytää muitakin siihen tehtävään. Muutama vuosi sitten täällä sovittiin nuoria siihen tehtävään, mutta kun ei ole heille vuoroja jaettu, ei seuraisäntä ole useinkaan tullut heitä pyytäneeksi, vaan on mieluummin itse hoitanut tehtävän.
Naisista esilaulajina on keskusteltu vähemmän. Joitakin kymmeniä vuosia sitten oli Jämsän kesäseuroissa eräs kaunisääninen nuori nainen esilaulajana, sen koommin en muista sellaista kohdanneeni. En tiedä onko syynä naisten arkuus tehtävään, tuskin aivan niinkään, vaikka ei se aivan pois suljettua olekaan. On myös mahdollista, että seuroissa mikrofonin lähietäisyydeltä laulettu naisen laulu menee korkealta, etteivät kaikki pidä sitä suuren joukon esilaukuksi sopivana.
Sitten varsinaisiin virsi- ja lauluvalintoihin, totta kai siihen vaikuttavat ihmisten henkilökohtaiset mieltymykset eri tavoin. Sekä sävel, että sanoitukset tulevat siinä esille eri tavoin. On sitten joitakin piirteitä, joita on haluttu karttaa eri syistä. Erilaisiin tanssisävelmiin rinnastuvat sävelmät, kovin korostunut rytmillisyys niistä esimerkkeinä mainittakoon. Jos taas sanoituksissa on selvää väärää oppia, monet varovat sellaisten virsien valintaa. |
Kiitos Taavetti selvennyksestä. Mietin ite tuota, että onko esilaulajan suhteen kyse tosiaan patriarkaalisista rakenteista vai onko ihan käytännön syy se, että naisen ääni tosiaan voi sen verran korkealle mennä, että vaikea on laulaa mukana. Tosin kanttorina ollessaan nainen joutuu laulamaan ja soittamaan, mutta ainakin ite tipautan melodian kerralla muutaman pykälän alemmas, jolloin on helpompi laulaa yhdessä.
Täällä meillä on iso ry, siksi kolehtia kerää kuusi ihmistä, yleensä nuoria miehiä, tai siis oikeastaan aina. Sitä jäin ihmettelemään, kun tosiaan näillä käpälillä ei tehdä keittiövuoroja eikä siivota eikä nyt edes soiteta, lapsi- ja nuorisotyön osalta taas täytyy vielä kattella ja oppia itekin lisää, ennen kuin yrittää edes jonakin olla. Se kolehdinkanto onnistuisi, vaan tosiaan meillä se ei näytä olevan tapana.
Avasit tuota virsivalintaa aika selkeästi. Ihan kaikkea en tavoita, mutta suurimman osan luulen ymmärtäväni. Ja saman viestin mie sanon kuin mitä lyylerille tuossa edellä kirjoitin, sanasta sanaan. Kyselen, mutta uskon. Jälkimmäinen on tärkeämpää kuin ensimmäinen, mutta toivottavasti myös kysymiselle on tilaa. Ei sen tarvitse olla epäuskon merkki, että haluaa tietää asioita. Kai se jotain tässä painaa tuo opettajaluonnekin, tykkään tietää ja selvittää asiat niin, että osaan kertoa ne muillekin. Vaan älkää nyt ulos sulkeko sillä perusteella, että mie ihmettelen asioita.
edit: olennaisen lihavointi.
_________________
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275
Viimeinen muokkaaja, metsätähti pvm Tii Elo 17, 2010 22:37, muokattu 1 kertaa |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Dubius
Liittynyt: 24 Lok 2009
Viestejä: 140
Paikkakunta: Itä-Outola
|
| Lähetetty: Tii Elo 17, 2010 19:02 Viestin aihe: |
|
|
| Sidottu kirjoitti: |
| Lainaus: | | Dubiuksen prosenttiluku on vahvasti ylimitoitettu, ainakin silloin, kun on kyseessä todellinen sydämen kristillisyys, jota Dubius ei käsityksestään päätellen tunteakaan. |
Petitio principii eli suomeksi kehäpäätelmä, varmaan lestadiolaisten yleisimpiä argumentaatiovirheitä. |
Kertaanpa tähän lempikehäpäätelmäni jostain takavuosien Päivämiehestä, kun sopii teemaan: "Turvallisinta on kuunnella turvallista musiikkia."
Siirtotyöläinen, mulle on aivan herttaisen yhdentekevää, jos pakkula antaa arvion sieluni tilasta. Pakkulan kannalta tilanne voi olla toinen, jos Raamatun puheet tuomitsemisesta pitävät paikkansa, tai en minä tiedä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
lyyleri
Liittynyt: 29 Lok 2009
Viestejä: 584
|
| Lähetetty: Kes Elo 18, 2010 11:46 Viestin aihe: |
|
|
| Luulen, että seuroissa puhujaiset veljet saavat valita puheensa johdennoksi "oman saarnavirtensä"..Seuraisäntä varmaan kysyy nämä ennen seuroja...No, en tiiä, ehkä joskus vain seuraisäntä valitsee..sitten saattaa säestysvuorossa oleva sanoa, että ossaan säestää vain tuon ja tuon kunnolla., niin voisko ottaa tuon..Säestäjistä varmaan joskus vähän pulaa ja nuoret kokemattomammat tekevät myös, suurella arkuudella, näitä palvelustehtäviä myös...Tärkeintä on evankeliumin kaikuminen , että jokainen saa uskoa kaikki synnit anteeksi, armosta, yksin Kristuksen ansion tähden. Laulut ja virret ovat myös virvoittavia ja puhuttelevia. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
metsätähti
Liittynyt: 21 Lok 2009
Viestejä: 289
Paikkakunta: Pohjois-Suomi
|
| Lähetetty: Kes Elo 18, 2010 15:48 Viestin aihe: |
|
|
| lyyleri kirjoitti: | | Luulen, että seuroissa puhujaiset veljet saavat valita puheensa johdennoksi "oman saarnavirtensä"..Seuraisäntä varmaan kysyy nämä ennen seuroja...No, en tiiä, ehkä joskus vain seuraisäntä valitsee..sitten saattaa säestysvuorossa oleva sanoa, että ossaan säestää vain tuon ja tuon kunnolla., niin voisko ottaa tuon..Säestäjistä varmaan joskus vähän pulaa ja nuoret kokemattomammat tekevät myös, suurella arkuudella, näitä palvelustehtäviä myös...Tärkeintä on evankeliumin kaikuminen , että jokainen saa uskoa kaikki synnit anteeksi, armosta, yksin Kristuksen ansion tähden. Laulut ja virret ovat myös virvoittavia ja puhuttelevia. |
Nämäkin ovat niin erilaisia paikkakunnasta riippuen. Meillä se 2-4 hengen musiikkitiimi valitsee kerralla koko vuodeksi virret ja laulut, ja vasta sitten jos joku puhuja haluaa vaihtaa jonkin virren, se vaihdetaan. Useammin näyttävät vaihtavan puheen jälkeisen virren täällä kuin puhetta edeltävää. Meillä on säestäjiä vaikka kuinka, kun on useampi kanttorikin käytettävissä (ainakin neljä tulee heti mieleen), ja monta muutakin taitavaa urkuria, paikkakunnan musiikkiopistossa opiskelevia tai opiskelleita. On siinä sunnuntain 300-500 hengen väessä pystyviä ihmisiä tietysti käytettävissä ihan eri tavalla kuin pienessä siionissa. Meillä siis siltä osin tuo musiikkipuoli on hyvin hallussa.
Ja se on totta, että virret ja laulut ovat puhuttelevia ja tärkeitä. Parhaimmillaan ne kirkastavat puhuttua asiaa ja evankeliumia. Ja jos taas eivät liity puheisiin, niin joka tapauksessa niissä on paljon hyviä ajatuksia ja asioita. Paljon ne antavat, siksi haluaisin enemmänkin niitä laulaa. Meillä on sunnuntain seuroissa neljä virttä ja kolme laulua, nuoriso yleensä poistuu ennen noita lauluja, ehtivät olla pihalla keskenään jonkin aikaa. Minusta niitä mahtuisi enemmänkin laulettavaksi, mutta tuntuu olevan kiirettä lähtöön monella. 
_________________
Ylistys armon auringon! Se Herran kansan yllä on, ja virta valoa kantaa. SL 275 |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
pakkula
Liittynyt: 08 Maa 2007
Viestejä: 557
Paikkakunta: Pohjanmaan rajan eteläpuolella
|
| Lähetetty: Kes Elo 18, 2010 22:50 Viestin aihe: |
|
|
| siirtotyöläinen kirjoitti: | | Lainaus: | | Sen sijaan Dubiuksen prosenttiluku on vahvasti ylimitoitettu, ainakin silloin, kun on kyseessä todellinen sydämen kristillisyys, jota Dubius ei käsityksestään päätellen tunteakaan. |
Ja tuomio oli ihan pakko antaa? |
Sydämen kyllyydestä suu puhuu ja käsi kirjoittaa! 
_________________
Kun pimeys on poissa, ja valkeus valistaa, ei ole pahennusta, vaan rakkaus rakentaa.SL 99: 4 |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Cityseepra
Liittynyt: 19 Hei 2009
Viestejä: 197
|
| Lähetetty: Kes Elo 18, 2010 23:15 Viestin aihe: |
|
|
| pakkula kirjoitti: | | siirtotyöläinen kirjoitti: | | Lainaus: | | Sen sijaan Dubiuksen prosenttiluku on vahvasti ylimitoitettu, ainakin silloin, kun on kyseessä todellinen sydämen kristillisyys, jota Dubius ei käsityksestään päätellen tunteakaan. |
Ja tuomio oli ihan pakko antaa? |
Sydämen kyllyydestä suu puhuu ja käsi kirjoittaa! |
Kyllä karkas Pakkula sulla nyt halpa heitto lapasesta.
Hyi, inhottava olo että kehtaat. Ylimielisesti pläjäyttää toista ihmistä, päin pläsiä. Siirtotyöläinen jo koitti sua neuvoa, mutta sinä sen kun jatkat. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
