Mopin palsta - Keskustelua vanhoillislestadiolaisuudesta

[Jemima]

Armo ja lahja eroavat toisistaan siinä, että armo varsinaisesti merkitsee Jumalan lempeyttä ja mielisuosiota, jota hän tuntee itsessään meitä kohtaan, joka taivuttaa häntä antamaan Kristuksen ja vuodattamaan Hengen lahjoinensa meihin, niin kuin käy ilmi Room. 5. luvussa, jossa hän sanoo: armo ja lahja Kristuksessa jne.

Pahat halut ja synnit pysyvät pyhissä

Vaikka nyt lahjat ja Henki meissä päivittäin lisääntyvät, eivätkä vielä ole täydellisiä, niin että meihin vielä jää pahoja haluja ja syntejä, jotka taistelevat Henkeä vastaan, niin kuin hän sanoo Room. 7 ja Gal. 5 ja niin kuin 1 Moos. 3. luvussa on ilmoitettu, on oleva vaino vaimon siemenen ja käärmeen siemenen välillä.

Kuitenkin armo vaikuttaa niin paljon, että meidät luetaan Jumalan edessä kokonaan ja täydellisesti vanhurskaiksi. Sillä hänen armonsa ei jakaannu ja hajaannu niin kuin hänen lahjansa, vaan ottaa meidät kokonaan suosioon Kristuksen, meidän esirukoilijamme ja välimiehemme tähden ja sen tähden lahjat ovat meissä alkaneet.

Kristityt ovat vanhurskaita ja kuitenkin syntisiä

Niin sinä siis ymmärrät Room. 7. luvun, jossa Pyhä Paavali kuvaa itsensä vielä syntiseksi, ja kuitenkin hän 8. luvussa sanoo: Ei ole mitään tuomittavaa niissä, jotka ovat Kristuksessa, ei epätäydellisten lahjojen eikä Hengen takia. Lihan tähden, jota ei ole kuoletettu, me olemme vielä syntisiä, mutta koska me uskomme Kristukseen ja meillä on Hengen osallisuus, Jumala on meille niin suosiollinen ja armollinen, ettei hän tahdo sellaisia syntejä ottaa huomioon eikä tuomita, vaan menettelee Kristukseen uskomisemme mukaisesti, kunnes synti tulee kuoletetuksi.

Kirjasta: Kristus on Raamatun Herra ja Kuningas, Luth./Pekka Kinnunen.