Wimme Saari

Pölyttynyt1

Wimme Saaresta iso juttu tämän päivä Hesarissa. Tosin sen maksullsessa versiossa. Tässä poimintoja;

Synti jäi eloon
Teosto-palkittu Wimme Saari paini pitkään lestadiolaistaustansa kanssa. Seuraavaksi hän aikoo räoät Raamatun.
1960-luvun alussa viisivuotias Wimme Saari näki painajaisen, jonka hän muistaa edelleen kuin eilisen. Unessa hän tuijotti pelokkaana kotipihallaan Enontekiön Kelottijärvellä ristillä roikkuvaa Jeesusta ja kahta ankeaa hahmoa, joiden vierellä virtasi villi puro....Joiku oli syntiä. Uskonnolliset säännöt ja yhteisön painen veivät musiikkiin rakastuneen nuoren vuosien syyllisyyspainiskeluun siitä, mitä ylipäänsä voi tehdä ja ajatella.... Mutta lestadiolaisuuden perintö pysyi matkassa mukana. "Olen painiskellut uskonnollisen taustani kanssa, mutta nyt uskonasiat ovat kääntyneet voimavaraksi, josta voin poimia tarvittavan. En vastustele, vaan annan taustani sulautua osaksi minua. Se ei ole enää pelottavaa...

Wimme ei ole puuhakalle
Tärkeilemätön. Eläytyjä. Saamelainen. Siinä muutamia ystävien luonnehdintoja Wimme Saaresta (s.1959). Wimme muutti 7-vuotiaana kotikylästään kouluasuntolaan, jossa hänelle tuli tutuksi myös luonnehdinta kinnimuotta, kulunut turkki....

Joikaaja tekee muotokuvia
Joiku on pohjois- ja eteläsaamelaista improvisoitua proosalaulua. Joikaaja yleensä tekee kurkunpäälihaksiaan käyttäen sävelten, ryhmien ja mielikuvien avulla muotokuvan esimerkiksi henkilöstä, eläimestä tai luonnonkohteesta...
_________________
Lauluntekijän sanoin:
Käymään vain tänne tullaan, eikä olemaan!