 |
Mopin palsta - Keskustelua vanhoillislestadiolaisuudesta
Tervetuloa keskustelemaan vanhoillislestadiolaisuudesta, uskosta ja elämästä. Kaikki asiallisesti keskustelevat ovat tervetulleita.
|
| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
Joosua
Liittynyt: 05 Hel 2009
Viestejä: 698
|
 Lähetetty: Tor Maa 04, 2010 13:44 Viestin aihe: |
 |
|
Dubius mm.:
| Lainaus: | | Raamattua ei noissa keskusteluissa näy eikä näkynyt hoitokokouksissakaan sikälin kuin tiedän. Niin että aivan tilkkasen erikoinen on tämä maailmankaikkeuden ainoa oikea Raamattuun perustuva usko: uskonasioista ei saa keskustella eikä Raamattua pidä lukea eikä sillä pidä perustella asioita. |
Jos rohkenisin, kyseenalaistaisin koko vl-uskon olemassaolon erillisenä uskona. Puhuisin vain yhteisöllisyydestä. Uskonopit tietysti ovat olemassa, mutta sehän on kokonaan eri asia. Tarkoitan siis, että ne ovat uskon ja pelastuksen kannalta täysin sekundaarisia seikkoja, jotka erottavat vl-uskovan ja ev.lut kristityn toisistaan. Näitä eroja halutaan tehdä ja korostaa vain siksi, että halutaan määritellä oma karsina, jossa voidaan käyttää valtaa ja hallita alamaisia oman mielensä mukaan. 
Ps. Onko näissä seuraavissa uskontunnustuksissa olennaisia eroja uskon ja pelastuksen kannalta? Jos on, niin mikä se ero mielestäsi on ja miksi ero on oleellinen? Onko jokin muu uskontunnustuksen ulkopuolinen ero oleellinen ja miksi ero on mielestäsi oleellinen?
| Lainaus: | Vl-tunnustus:
Vanhoillislestadiolaisuuden opillisena perustana ovat Raamattu ja luterilainen tunnustus. Keskeistä siinä on saarna Jeesuksen kärsimisestä, kuolemasta ja ylösnousemisesta. Kristuksen työ jatkuu maailmassa Pyhän Hengen työnä hänen seurakunnassaan.
Vanhoillislestadiolaisuudessa opetetaan, että Pyhä Henki toimittaa vanhurskauttamistyön evankeliumin välityksellä. Jumala vanhurskauttaa syntisen seurakunnassaan. Seurakunnalle ja sen jäsenille on Jeesus antanut sovituksen viran. Evankeliumin julistamisen virka on Pyhän Hengen virka. Hänen omansa käyttävät tätä valtuutusta. Julistaessaan evankeliumia kaikille luoduille he julistavat myös synninpäästön sanaa, joka on evankeliumin ydintä. Siinä syntiselle julistetaan Jeesuksen nimessä ja veressä syntien anteeksiantamus. Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
Opetuksen sisällössä tärkeinä pidetään uskonpuhdistuksen periaatteita. Niiden mukaan Raamattu on korkein auktoriteetti uskoa ja elämää koskevissa kysymyksissä ja että ihminen tulee vanhurskaaksi yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden.
|
| Lainaus: | Ev.lut. tunnustus:
Ev.lut. kirkon tunnustusta selittävät Augsburgin tunnustus sekä muut Tunnustuskirjat. Pääperiaatteena kirkko pitää sitä, että kaikkea oppia on tutkittava ja arvioitava Jumalan sanan mukaan.
Sakramentit ovat seurakunnan pyhiä toimituksia, jotka Jeesus Kristus on itse asettanut. Kristus itse on läsnä sakramenteissa ja jakaa armoaan näkyvien aineiden (vesi, leipä ja viini) välityksellä.Ev.lut.kirkossa on kaksi sakramenttia: kaste ja ehtoollinen. Pyhä Henki tekee työtään seurakunnassa sanan ja sakramenttien välityksellä. Sen vuoksi Jumalan sanaa ja sakramentteja sanotaan armonvälineiksi.
Pelastuksesta kirjoitti Martti Luther, luterilaisen kirkon oppi-isä, seuraavasti: ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. |
|
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Joosua
Liittynyt: 05 Hel 2009
Viestejä: 698
|
| Lähetetty: Maa Maa 08, 2010 18:57 Viestin aihe: |
|
|
S24:lä sivuttiin aihetta vanhoillislestadiolaisuus-ateismi. Linkin avulla tuli vastaan oheinen vl-ateistin kirjoitus, jota en malta olla tuomatta tänne edellisen kommenttini jatkeeksi. Tämä mielipidekirjoitus on lisäksi oivallinen todistus vanhoillislestadiolaisuuden moninaisuudesta. Kiinnostava näkökulma.
| Lainaus: |
Vanhoillislestadiolainen ateisti: Jumalan terve!
Oletteko tulleet ajatelleeksi, ettei itse vanhoillislestadiolaisuus tarkoita mitään uskovaisuutta.
Vanhoillislestadiolaisuus on pikemminkin elämäntapa.
Useimmat vanhoillislestadiolaiset ovat yleensä Jumalaan uskovia, mutteivät aina. On olemassa myös vanhoillislestadiolaista ateismia. Vanhoillislestadiolaisuus ja jumalusko eivät ole sidoksissa toisiinsa.
Itse kuulun Jumalaan uskomattomiin ja kaveripiirissäni on myös muita ateisteja.
Vanhoillislestadiolaisuus elämäntapana
Mikä meistä kuitenkin tekee vanhoillislestadiolaisia? Ne tavat. Kaveripiirissäni on tosi paljon vanhoillislestadiolaisia ja pystymme paremmin olemaan heidän kanssaan olemalla myös vanhoillislestadiolaisia. Emme tuo omia näkemyksiämme esiin heidän läsnäollessaan, joten eivät edes tiedä, mitä oikeasti Jumalasta ajattelemme.
Emme näe vääräksi tervehtiä toisia vanhoillislestadiolaisia Jumalan terveellä, koska harvat uskovaisetkaan tulee miettineeksi, mitä se oikein tarkoittaakaan.
Käymme myös seuroissa, mutta meillä seurojen tarkoitus on vähän eri, mitä voisi luulla. Menemme sinne, koska siellä näkee paljon kavereita ja seurojen jälkeen yleensä jäämme suunnittelemaan illan viettoa. Saatamme käydä esimerkiksi nuotioimassa, tai vain mennä jonkun luo iltakylään.
Miksi vanhoillislestadiolainen ateismi sopii minulle?
Olen omaksunut vanhoillislestadiolaisten tavat eivätkä ne ole minulle minkäänlainen rasite. En tarvitse ilonpitoon mitään alkoholijuomia ja televisiottomuuskin on mulle itsestäänselvyys. Musiikkimakunikin on hyvin samankaltainen, mitä vanhoillislestadiolaisilla yleensä. Pidän oikeasti siionin lauluistakin, vaikken Jumalaan uskokkaan. Tämä vanhoillislestadiolainen ateismi on minulle luontainen valinta.
Viihdyn vl-yhteisön jäsenenä
Vanhoillislestadiolainen kulttuuri eroaa hyvin paljon valtakulttuurista, joten monille, kuten minulle tuo valtakulttuuri tuntuu vieraalle. En edes koe tarvitsevani mitään päihteitä tai muita rientoja, vaan tunnen olevani onnellinen ilman niitäkin. Minulla on paljon kivoja vl-kavereita, joiden kans voi pitää hauskaa ihan ilman juominkejakin. Toisekseen vl-kulttuurissa on paljon muitakin eroavuuksia ns. valtakulttuuriin nähden.
Tiedän, etteivät kaikki ei-vl:t juo, mutta sieltä yleensä puuttuu sellainen tietynlainen yhteisöllisyys. Samassa porukassa voi olla esimerkiksi juopiskelijoita, kuin raittiitakin. Harvat ei-vl:t elävät samankaltaista elämää, mihin vl:inä olemme tottuneet.
Minulle riittää tämä vanhoillislestadiolainen yhteisö. Jos perustettaisiin joku erillinen yhteisö, menis tältäkin pohja kokonaan pois. Tällöin tulisi perustaneeksi kokonaan uuden irtaallisen yhteisön. Ei oikein onnistu, enkä koe oikein tarvettakaan sellaiselle.
Tulen hyvin toimeen tässä vl-yhteisössä, eikä omia sisimpiä ajatuksia tarvi jokaiselle kasvotusten kertoakkaan. Tunnen vanhoillislestadiolaisuuden kodikseni siitäkin huolimatta, vaikka itse Jumalaan en kykenekkään uskomaan.
Vain parhaimmat ystäväni tietävät
Pidänkö ääntä ateismistani?
En. En näe mitään syytä toitottaa sitä, että en usko Jumalaan. Se on vain minun henkilökohtainen valinta, eihän Jumalaan voi väkisinkään uskoa.
Minulla on muutamia hyviä kavereita, joiden kanssa voidaan puhua vapaammin ateismistamme. Olemme kaikki vanhoillislestadiolaisia ateisteja. Sen sijaan ns. pakana-ateistien kanssa en tule toimeen, koska ne ovat usein turhan radikaaleja erilaisia elämäntapoja kohtaan.
Itse asiassa aika harvat lopulta edes tietävät, että olen ateisti. Tosielämässä en tee siitä mitään numeroa. Vain luottoystäväni tietävät tästä.
Synti on pohjimmiltaan ahdistusta
Sen sijaan uskon anteeksiantamukseen psyykkisessä mielessä. Kun asioita saa sopia, ne auttavat oikeasti, vaikkei Jumalaa olisikaan. Useimmiten ihmiset unohtavat asioiden sopimisen. Tämä asia vanhoillislestadiolaisuudessa on mielestäni hyvää. Ei jää kaunoja eikä mitään, kun asioiden sopimisen jälkeen ne saa heittää pohjattomaan mereen. Voi taas aloittaa alusta kevein mielin.
Onko se sitten juuri synti, joka mieltä painaa ja matkan tekee hitaaksi? Ei, mielestäni se on enemmänkin ahdistusta. Saattaa ahdistua, että miksi minäkin loukkasin sitä ja sitä. Miksi tein sellaisia valintoja, jotka eivät ole järkeviä.
Kun asiat saa hoidettua kuntoon, ahdistus lähtee. Synnin tunne on itseasiassa just ahdistusta, ei muuta!
Kirjoittaja: Vanh.lest.ateisti |
http://freepathways.wordpress.com/2009/10/10/lestadiolainen-ateisti/ |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
saaruli
Liittynyt: 30 Elo 2009
Viestejä: 196
|
| Lähetetty: Maa Maa 08, 2010 22:06 Viestin aihe: |
|
|
| Joosua kirjoitti: | | S24:lä sivuttiin aihetta vanhoillislestadiolaisuus-ateismi. |
Tänään juuri keskustelimme aiheesta ystäväni kanssa Teuvo Moisan tv-esiintymisen tiimoilta. Keskustelun kuluessa sain eräänlaisen oivalluksen: SRK-lestadiolaisen (huom. EI vanhoillislestadiolaisen) ainoa todellinen Jumala on seurakunta; seurakunta on raadollinen ihmisyhteisö; on aika keveää kieltää moisen epäJumalan todellinen olemassaolo. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Joosua
Liittynyt: 05 Hel 2009
Viestejä: 698
|
| Lähetetty: Maa Maa 08, 2010 22:56 Viestin aihe: |
|
|
saaruli:
| Lainaus: | | Tänään juuri keskustelimme aiheesta ystäväni kanssa Teuvo Moisan tv-esiintymisen tiimoilta. Keskustelun kuluessa sain eräänlaisen oivalluksen: SRK-lestadiolaisen (huom. EI vanhoillislestadiolaisen) ainoa todellinen Jumala on seurakunta; seurakunta on raadollinen ihmisyhteisö; on aika keveää kieltää moisen epäJumalan todellinen olemassaolo. |
Jaa-a. Onkohan Jumalasta luopuminen sittenkään helppo ratkaisu milloinkaan, olipa tuo Jumala vaikkapa seurakuntakin, jos siihen uskoo kuin Jumalaan. Jostain syystä juuri nyt lyylerin tapaiset uskovaiset tuli ensimmäisenä mieleeni.
Minusta on hienoa, että jaksat ja muistat aina tehdä selvän eron vanhoillislestadiolaisuuden ja SRK-lestadiolaisuuden välille. Minulla tuppaa tuo eron korostaminen aika usein unohtua tekemättä, vaikka SRK-lestadiolaisuutta yleensä tarkoitan kun puhun/kirjoitan nykyisestä vl-liikkeestä tai nykyisestä vanhoillislestadiolaisuudesta tai ns. virallisesta opista. Siksi kai tuo ero unohtuu tekemättä, kun sitä vanhaa vanhoillislestadiolaisuutta ei enää ole muualla kuin meidän vanhojen mielissämme ja muistoissamme. Erohan on todellakin valtava nykyisen ja entisen vanhoillislestadiolaisuuden välilla joka suhteessa, vaikka jotkut kehtaavat vieläkin väittää, ettei oppi ole muuttunut.  |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Dubius
Liittynyt: 24 Lok 2009
Viestejä: 63
Paikkakunta: Itä-Outola
|
| Lähetetty: Tii Maa 09, 2010 10:54 Viestin aihe: |
|
|
| Joosua kirjoitti: | | Jos rohkenisin, kyseenalaistaisin koko vl-uskon olemassaolon erillisenä uskona. Puhuisin vain yhteisöllisyydestä. Uskonopit tietysti ovat olemassa, mutta sehän on kokonaan eri asia. Tarkoitan siis, että ne ovat uskon ja pelastuksen kannalta täysin sekundaarisia seikkoja, jotka erottavat vl-uskovan ja ev.lut kristityn toisistaan. Näitä eroja halutaan tehdä ja korostaa vain siksi, että halutaan määritellä oma karsina, jossa voidaan käyttää valtaa ja hallita alamaisia oman mielensä mukaan. |
Joosua, vanhoillislestadiolaisen ateistin kertomus vahvistaa käsitystäsi siitä, että vl-usko on ensisijassa yhteisöllisyyttä.
Minusta on mukava kuulla, että vl-ateisti on löytänyt tästä kulttuurista hyviä puolia, kuten anteeksiantamisen. Ite oon penkonut uskon ydintä tämän tapakulttuurin (olen neljännen polven vl) ja ainaisen elämänvanhurskausjargonin alta ja hylännyt "opinkohtia" yksi kerrallaan. Jäljelle on jäänyt vain Uskontunnustus (onpa yllätys...). Samalla on tullut sellainen olo, että usko joko on tai ei ole, eikä ihminen voi sitä välttämättä itse päättää. Tuputtaminen, tyrkyttäminen, pakottaminen, ahdistelu, pelottelu, painostaminen, uhkailu yms ei auta siinä asiassa yhtään milliä, ne vievät ihmistä vain kauemmaksi elävästä Jumalasta.
Anteeksiantamiskuvion voi aivan hyvin perustein selittää pelkäksi psykologiaksi. Onko se sitä, sen ratkaisee usko. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Joosua
Liittynyt: 05 Hel 2009
Viestejä: 698
|
| Lähetetty: Tii Maa 09, 2010 17:06 Viestin aihe: |
|
|
Dubius:
| Lainaus: | | Joosua, vanhoillislestadiolaisen ateistin kertomus vahvistaa käsitystäsi siitä, että vl-usko on ensisijassa yhteisöllisyyttä. |
Siksihän minä tuon lainauksen tänne toinkin. 
Uskon kuitenkin, että enemmistön kohdalla näin todellakin on. Suvun ja vieläpä useimmiten toisenkin suvun uskonnollinen perinne sitoo tiiviisti yhteisöön. Pois lähtevä jää totaalisen yksin ja tipahtaa suoraan sosiaaliseen tyhjiöön. Mutta juuri tähänhän SRK-opetus seurakuntakeskeisellä opillaan juuri pyrkiikin, että poislähteminen olisi mahdollisimman vaikeaa. 
| Lainaus: | | Minusta on mukava kuulla, että vl-ateisti on löytänyt tästä kulttuurista hyviä puolia, kuten anteeksiantamisen. Ite oon penkonut uskon ydintä tämän tapakulttuurin (olen neljännen polven vl) ja ainaisen elämänvanhurskausjargonin alta ja hylännyt "opinkohtia" yksi kerrallaan. Jäljelle on jäänyt vain Uskontunnustus (onpa yllätys...). Samalla on tullut sellainen olo, että usko joko on tai ei ole, eikä ihminen voi sitä välttämättä itse päättää. Tuputtaminen, tyrkyttäminen, pakottaminen, ahdistelu, pelottelu, painostaminen, uhkailu yms ei auta siinä asiassa yhtään milliä, ne vievät ihmistä vain kauemmaksi elävästä Jumalasta. |
Uskohan on todellakin viimekädessä omakohtainen tai ainakin sen pitäisi olla. Jotkut ajattelevat uskonasioita syvällisemmin kuin toiset ja jotkut eivä ehkä ajattele sitä ollenkaan. Omakohtasen uskon variaatiot ovat varmasti hyvin moninaiset myös tiukan seurakuntakurin omaavassa yhteisössä. Harva tulee edes ajatelleeksi, että vl-liikkeessä voi elää ja talostella myös ateistisen maailmankatsomuksen omaava täysin huomaamaattomana ja joukosta erottumattomana. Mielestäni tämä kertoo paitsi uskonliikkeen olemuksen muotosidonnaisuudesta ja pinnallisuudesta, myös keskustelemattomuudesta.
| Lainaus: | | Anteeksiantamiskuvion voi aivan hyvin perustein selittää pelkäksi psykologiaksi. Onko se sitä, sen ratkaisee usko. |
Tämä on kiinnostava kysymys. Minun mielestäni myös itse usko on yksilötasolla pelkästään psykologiaa, jossa on seassa tarpeellinen määrä mystiikkaa, jotta järjen luonnollista vastustusta voidaan lieventää ja raivata uskolle tilaa. Kuinka muuten voisi ollakaan, ottaen huomioon sen, kuinka vähän me tiedämme varjhais- ja esihistoriastamme puhumattakaan tuonpuoleisesta, josta emme tiedä mitään.
Uskontojen ja uskonlikkeiden kannalta usko on mielestäni ensisijaisesti hallitsemisen ja vallankäytön stateginen työkalu.  |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Aromi
Liittynyt: 17 Hel 2008
Viestejä: 400
Paikkakunta: Häme
|
| Lähetetty: Kes Maa 10, 2010 0:26 Viestin aihe: |
|
|
| Joosua kirjoitti: | Dubius:
| Lainaus: | | Minusta on mukava kuulla, että vl-ateisti on löytänyt tästä kulttuurista hyviä puolia, kuten anteeksiantamisen. Ite oon penkonut uskon ydintä tämän tapakulttuurin (olen neljännen polven vl) ja ainaisen elämänvanhurskausjargonin alta ja hylännyt "opinkohtia" yksi kerrallaan. Jäljelle on jäänyt vain Uskontunnustus (onpa yllätys...). Samalla on tullut sellainen olo, että usko joko on tai ei ole, eikä ihminen voi sitä välttämättä itse päättää. Tuputtaminen, tyrkyttäminen, pakottaminen, ahdistelu, pelottelu, painostaminen, uhkailu yms ei auta siinä asiassa yhtään milliä, ne vievät ihmistä vain kauemmaksi elävästä Jumalasta. |
Uskohan on todellakin viimekädessä omakohtainen tai ainakin sen pitäisi olla. Jotkut ajattelevat uskonasioita syvällisemmin kuin toiset ja jotkut eivä ehkä ajattele sitä ollenkaan. - - -Mielestäni tämä kertoo paitsi uskonliikkeen olemuksen muotosidonnaisuudesta ja pinnallisuudesta, myös keskustelemattomuudesta. |
Dubius on oikeassa; usko joko on tai sitten ei. Välttämättä "omakohtaisuus" tai "uskonasioitten syvällinen ajattelu" eivät liity siihen mitenkään. Usko on Jumalan teko jonka olemassaoloa tai syntymistä ihminen ei voi päättää eikä edesauttaa. En nyt ole ihan varma, onko Joosuan toteamus omakohtaisen uskon variaatioista negatiivinen arvio, taisi olla? Minä puolestani pidän juuri sitä erittäin tärkeänä piirteenä tässä kristillisyydessä, jossa hyvin epähengellisetkin ihmiset voivat elää uskovaisina, Jumalan armahtamina syntisinä. Myönnän, että toinen tulkinta asiasta voi olla tuo muotosidonnaisuus, pinnallisuus ja keskustelemattomuus. Minusta ne ovat totta molemmat.
Kasvatuskristillisyys on tuottanut varmasti sellaisiakin ihmisiä, joilla ei uskosta ole jäljellä muuta kuin muoto ja pinta, eikä keskustelua lainkaan. Samaan aikaan mukana on pinnalta samannäköisiä ja yhtä vähän keskustelevia ihmisiä, joilla on elävä usko. Silloin kun tämän toisinaan jotenkin huomaa (älkää kysykö miten, en osaa selittää), tulee mieleen, että tässä liikkeessä on läsnä muutakin kuin psykologis-sosiologisia lainalaisuuksia. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Joosua
Liittynyt: 05 Hel 2009
Viestejä: 698
|
| Lähetetty: Kes Maa 10, 2010 1:25 Viestin aihe: |
|
|
Aromi mm.:
| Lainaus: | | Dubius on oikeassa; usko joko on tai sitten ei. Välttämättä "omakohtaisuus" tai "uskonasioitten syvällinen ajattelu" eivät liity siihen mitenkään. Usko on Jumalan teko jonka olemassaoloa tai syntymistä ihminen ei voi päättää eikä edesauttaa. En nyt ole ihan varma, onko Joosuan toteamus omakohtaisen uskon variaatioista negatiivinen arvio, taisi olla? |
Positiivisessa mielessä toteamus oli esitetty, koska kannatan täydellistä uskon, ajattelun ja sananvapautta sekä riippumattomuutta yksilötasolla. Kaikki uskon variaatiot, mikäli ne antavat ihmiselle sisäisen rauhan ja henkisen tasapainon, ovat mielestäni yhtälailla hyväksyttäviä. Minun mielestäni omakohtaiseen uskoon evät kuulu ulkopuoliset rajoitteet.
"Usko on Jumalan teko jonka olemassaoloa tai syntymistä ihminen ei voi päättää eikä edesauttaa."
Tätä asiaa minä en ole koskaan oikein sisäistänyt. Siis mitenkään muuten kuin lauseena. Mielestäni niin usko kuin epäuskokin ovat sisäsyntyisiä elämän- ja maailmankatsomuksellisia asioita, jotka molemmat voi ihminen yhtälailla omaksua. Myös epäusko on tavallaan usko tai okeastaan uskonnollisen uskon ulkopuolinen elämänkatsomus. Voihan sitä tietysti ajatella, että usko on Jumalasta ja epäusko Saatanasta, mutta itse en kuitenkaan osaa noin ajatella. Epäuskoa ei oikeastaan ole olemassakaan muutoin kuin uskontoon liittyvänä terminä uskonnon näkökulmasta. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että itseään tai ketään toista ei voi pakottaa omaksumaan tiettyä vakaumusta/katsomusta, vaan sen tulisi saada muodostua itsenäisesti oman ajattelun ja pohtimisen seurauksena. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
