Mopin palsta - Keskustelua vanhoillislestadiolaisuudesta

[Tunnin_lapsi]

[elohiiri]

Vl:n Puolestapuhujien virallisia lausuntoja odotellessa hyppää yksi hiiriparka pöydälle. Pohtimaan vanhurskauttamisoppia. Joopa joo.

Arvaan, että Jumalan vanhurskaus toisaalta ja ihmisen kelvollisuus Jumalalle toisaalta, on ollut Lutherille totuuden etsimisen ja löytämisen paikka. Se, että Luther on löytänyt totuuden Jumalan omista sanoista, tarkoittaa, että Luther on USKONUT löytämänsä EVANKELIUMIN SANAT olevan JUMALAN SANOJA. Niin se siis pysyy, että ilman Jumalan sanaa ei voi uskoa syntyä. Jumala siis pidättää oikeuden uskon syntymiseen itsellään.

Toisaalta. Joka ei tunnusta Kristusta lihaan tulleeksi, se ei ole Jumalasta. Paitsi, että Kristus itse on todellisesti "ollut lihassa", ihminen ihmisestä, on myös usko Kristukseen jokaiselle aivan omakohtainen. Sinä ja minä uskomme tässä ja nyt, kaltaisinamme, eikä niin, että usko evankeliumiin on siellä jossain, Jumalan tallessa.

Kun Jemsku tarkastelee kahta tulkintaa, 1) miten ja 2) missä tai kenen/keiden kautta Jumala vanhurskauttaa, voi nuo kohdat selittää kohdat 1) ja 2) yhteen sopivina (oikein), mutta EI KOSKAAN NIIN, että kohta 2) tulee Jumalaa määrääväksi tekijäksi. Siten kuin moni vl kuitenkin menettelee.

[Jemima]

Luth. Gal...:

Mutta kuule Paavalia, mitä hän tässä sanoo: Ette ole saaneet Pyhää Henkeä vaivojenne palkaksi, VAAN USKON SAARNASTA. Ja loppujen lopuksi kuule itse Kristusta, kuinka hän vastaa huolentäyteiselle Martalle, joka pani pahaksi sen, että sisarensa Maria istui Jeesuksen jälkojen juuressa ja kuunteli hänen puhettaan jättäen hänet yksin palvelemaan: "Martta", sanoi hän, "moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet, muuta yksi on tarpeellinen. Maria on valinnut hyvön osan, ja sitä ei oteta häneltä pois" (Luukk. 10: 41 ss).

KRISTITYKSI EI SIIS TULLA TEKEMÄLLÄ TEKOJA, VAAN KUULEMALLA.

Se siis, joka pyrkii saavuttamaan VANHURSKAUDEN, totuttakoon kaikkein ensiksi KUULEMAAN EVANKELIUMIA; kuultuaan sitä ja käsitettyään sen, kiittäköön Jumalaa ja sitten vasta opetelkoon tekemään lain määräämiä hyviä tekoja, - laki ja teot seuratkoot siis uskossa kuulemista. Silloin hän kykenee turvallisesti vaeltamaan valossa, joka on Kristus, ja varmasti valitsemaan teot ja tekemään niitä, - ei ulkokultaisia tekoja, vaan todellisesti hyviä, sellaisia, joiden hän tietää miellyttävän Jumalaa ja olevan hänen käskemiään; silloin hän myös osaa halveksia itsevalittuja valetekoja.

****************

Tuosta tulee mieleen et EVANKELIUMI=ILOSANOMA=ENKELTEN ILMOITTAMA, ei mielestäni ole sama kuin synninpäästösanat. Ainakaan Lutherin teksteistä ei saa sellaista kuvaa. Meikäläisyydessähän synninpäästösanat tarkoittavat samaa kuin evankeliumi. Ainakin sanotaan aina et "pyytää evankeliumia" ja sillä tarkoitetaan et pyytää syntejään anteeksi.

Noist Jumalan ilmoittamista hyvistä teoista on kans Lutherin tekstejä, oliko se nyt opillisen osion aloitus "Hyvistä teoista" tai sit "Käskyistä"...?

[blastus]

[Jemima]

En oikein osaa selittää ajatuksiani...

Jos ajattelemme jouluyötä. Enkelit ilmoittivat paimenille ilosanoman: Teille on syntynyt VAPAHTAJA, joka on Kristus Herra, Daavidin kaupungista..." Eikö paimenet uskoneetkin tuon ilosanoman kohillensa? Oli syntynyt maailman VAPAHTAJA, joka vapahtaa kaikki ihmiset synneistään....ja he halusivat mennä Jeesuksen tykö...

Luth...

...On siis sangen huolellisesti tarkattava tätä todistusta; sitä tähdennetään halki koko Apostolien tekojen, kirjan, joka on kirjoitettu tämän todistuksen vahvistamiseksi.

KOKO TÄMÄ KIRJA NÄET PYRKII YKSINOMAAN OPETTAMAAN, ETTÄ PYHÄÄ HENKEÄ EI SAADA LAISTA, VAAN EVANKELIUMIN KUULEMISESTA.

Laskeutuihan Pietarin saarnatessa Pyhä Henki heti niihin, JOTKA SANAN KUULIVAT; yhtenä ainoanakin päivänä kolmetuhatta ihmistä, jotka kuulivat Pietarin saarnan, tuli uskoon ja sai Pyhän Hengen lahjan, - Apostolien teot, 2. luku (38. ja 41. Jae).

Niinpa Korneliuskin sai Pyhän Hengen, ei antamiensa almujen vuoksi, vaan kun Pietari "avasi suunsa" ja "vielä näitä puhui, laskeutui Pyhä Henki kaikkiin", jotka "Korneliuksen kanssa" puheen kuulivat, - Apostolien teot, 10. luku (44. jae). Nämä olivat ilmeisiä kokemuksen ja Jumalan tekojen antamia todistuksia, jotka eivät saata pettää.

*************

Jossakin kohin Luther selittää sitä et, mitä evankeliumi tarkoittaa. Hän sanoo et se voidaan kertoa pitkästi: koko Jeesuksen elämä tai sit tyyliin noin niinku enkelit sen sanoivat. "Jeesuksen nimessä ja veressä, saat uskoa syntisi anteeksi..." - eikö nuo synninpäästösanat ole enempikin vakuuttamassa evankeliumin ilosanoman kuuluvan 'juuri sinulle'? Älkää käsittäkö et vähättelisin em asiaa, tarkennan vain ittelleni noit käsitteitä. Tai pohdiskelen, ku kerta kiinnostaa niin hirmusesti...

[Jemima]

Plasult:

>>>Millaisen kuvan niistä saa?>>>

Sillon ku Luther puhuu evankeliumista, ei hän puhu synninpäästöstä. Syntien anteeksiantamisesta kylläkin, mutta hirmu harvoin hän puhuu synninpäästöstä tms. Yhen kerran oon lukenu ja myös kirjottanu opilliseen osioon 'syntien anteeksiantamisesta', Lutherin näkemyksen. Siinä hän muistaaksen käyttää sanoja "Kristuksen nimeen, syntisi ovat anteeksi". Enkä ole vastaavaa tavannu hänen kirjoistaan ollenkaan muualta.

Eli jos vertaa vaik srk:n kirjoihin, ni niissähän viljellään paljon just synninpäästösanoja (hyvä asia), kuten myös seurakuntaoppia. Lutherilla korostuu enempiki usko Kristukseen. Ja lain ja evankeliumin erottaminen. Ne on niitä keskeisimpiä. Painotus on siis eri asioissa, Lutherilla ja meikäläisillä.

[Jemima]

Lisää Luth....

Tästä kuulet, millainen oppi oli Paavalille annettu ja uskottu; evankeliumin oppi, joka on Jumalan Pojan ilmaisemista, niin kuin toisessa psalmissa 12. jae sanotaan: "Antakaa suuta Pojalle!" Ja tämä oppi on kaikkien muitten oppien vastakohta. Mooses ei ilmaise Jumalan Poikaa, vaan ilmaisee lain, synnin, pahan omantunnon, kuoleman, Jumalan vihan, tuomion ja helvetin: mikään näistä ei ole Jumalan Poika.

Siis evankeliumi yksinään ilmaisee Jumalan Pojan. Se on siis sellainen oppi eli tieto, johon ei sisälly kerrassaan mitään lakia. Voi, jospa tässä osattaisiin tehdä oikea erotus: ei etsittäisi evankeliumista lakia, vaan erotettaisiin ne toisistaan niin kauaksi kuin taivas on maasta.

Evankeliumi on yksinomaisesti Jumalan Pojan ilmaisemista, yksinomaisesti Jeesuksen Kristuksen tuntemista, se ei ole lain ilmaisemista eikä sen tuntemista, mutta omantunnontuskissa ja silloin kun toteuttaminen tulee kysymykseen, harjaantuneimmankin on varmasti vaikea päätellä näin.

[Yoha]

"Jeesuksen nimessä ja veressä ovat kaikki syntisi anteeksi". Siinähän se on koko evankeliumi puristettu äärimmäisen tiukkaan pakettiin.